Liiketoiminnan jatkuvuus, riskit ja rahoitustilanne

Saneerausprosessi etenee suunnitelman mukaisesti. Stockmannin kaikki tavaratalokiinteistöt on myyty, ja vakuudellinen saneerausvelka ja riidaton vakuudeton saneerausvelka on maksettu. Muut Stockmann Oyj Abp:n saneerausohjelman mukaiset toimenpiteet ja sitoumukset saatiin päätökseen jo vuoden 2021 aikana. Niistä on lisätietoja vuoden 2021 vuosikertomuksessa. 

Konsernin mahdollisuus järjestää uutta rahoitusta saneerausohjelman toteutuksen aikana on rajallinen. Saneerausohjelmaa ei saada päätökseen ennen kuin kaikki kiistanalaiset vaatimukset on selvitetty. Tämä voi vaikuttaa maksuvalmiuteen ja taloudelliseen asemaan. 

Koronapandemiaan liittyvä epävarmuus voi vaikuttaa Stockmannin maksuvalmiuteen, taloudelliseen asemaan ja varojen arvoon. Tuotantoon ja tarjontaan liittyvät riskit voivat syntyä poikkeuksellisista tilanteista, kuten koronapandemian kiihtymisestä tai uudesta epidemiasta, jotka johtavat viranomaisten asettamiin rajoituksiin, kuljetuskapasiteetin puutteesta, lakoista ja poliittisesta epävarmuudesta. 

Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne aiheuttaa inflaatiota, joka saattaa vaikuttaa negatiivisesti myyntiin kuluttajien luottamustason vuoksi, ja se myös nostaa ostohintoja ja käyttökustannuksia. Lisäksi se saattaa aiheuttaa viivästyksiä toimitusketjuissa tuotannon ja rahdin haasteiden vuoksi. Johto ja hallitus arvioivat säännöllisesti nykytilanteeseen liittyvät operatiiviset ja strategiset riskit. 

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi Stockmann poisti venäläistä ja valkovenäläistä alkuperää olevat tuotteet myynnistä helmikuussa. Tämän seurauksena Stockmannin valikoimista poistui noin 200 venäläistä tuotetta. Lisäksi Stockmann keskeytti tuotteiden myynnin venäläiselle yhteistyökumppanille Debrussille. Tällä on rajallinen vaikutus Stockmann-konserniin.

Ruotsin verohallinto otti kielteisen kannan verotuksessa Stockmannin tytäryhtiö Stockmann Sverige AB:n AB Lindexin osakkeiden kauppaa varten nostaman lainan korkomenojen vähennysoikeuteen vuosina 2013–2019. Asian käsittely jatkui kamarioikeudessa, josta saatiin päätös syyskuussa 2022. Päätöksen mukaan kamarioikeus kumoaa aiemmat tuomioistuimen päätökset, hyväksyy Stockmannin valituksen ja vahvistaa, että Stockmann Sverige AB on oikeutettu korkomenojen vähennykseen, joka vastaa noin 20 miljoonaa euroa pienempää verokulua vuosina 2013–2016. Lokakuussa 2022 saadun päätöksen mukaan Göteborgin hallinto-oikeus hyväksyi Stockmannin valituksen ja vahvisti, että Stockmann Sverige AB on oikeutettu korkomenojen vähennykseen, joka vastaa noin 13 miljoonaa euroa pienempää verokulua vuosina 2017–2019. Kamarioikeuden päätöksen perusteella Stockmann Sverige AB on pienentänyt verovelkaansa vähentämällä tuloverojaan 2,2 miljoonalla eurolla, joka vastaa verojen korkoa. Verojen pääoma jäi edelleen verovelaksi. Molemmat tuomioistuimen päätökset ovat valituksenalaisia, ja lopputuloksen pitäisi selvitä vuoden lopussa.

Stockmann on maksanut kaikki riidattomat ulkoiset saneerausvelat, mutta yhtiöön kohdistuu edelleen kiistanalaisia vaatimuksia (kuvattu alla) sekä riidatonta ehdollista tai enimmäismääräistä saneerausvelkaa. Kiistanalaisten vaatimusten määrä laski 45,4 miljoonaan euroon syyskuun 2022 lopussa. Aiempi vaatimus, joka liittyi pääasiassa toimitilojen pitkäaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisiin oli kesäkuun lopussa 2022 89,0 miljoonaa euroa.  Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt vaatimukset ja pitää perusteltuna maksaa vuokrat 18 kuukaudelta, eikä kaikilta vuokrasopimuksen jäljellä olevilta vuosilta. Kaksi vaatimusta ratkaistaan käräjäoikeudessa ja yksi välimiesmenettelyssä. Riidattoman ehdollisen tai enimmäismääräisen saneerausvelan määrä oli 8,1 miljoonaa euroa. Stockmann on tehnyt 14,3 miljoonan euron varauksen, joka vastaa yhtiön arviota sekä kiistanalaisten vaatimusten että riidattoman ehdollisen tai enimmäismääräisen saneerausvelan todennäköisestä määrästä. Saneerausmenettelyn velkojilla on oikeus muuntaa saataviaan osakkeiksi ja joukkovelkakirjoiksi sen jälkeen, kun niiden saatavat on vahvistettu.

Stockmannin Tapiolan tavaratalon vuokranantaja LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 43,4 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt saneerausohjelmassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimuksen sen 3,5 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Samassa asiassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on pannut Helsingin käräjäoikeudessa vireille kanteen myös Stockmannia, Stockmann AS:ää sekä selvittäjää ja/tai valvojaa vastaan ja vaatinut asian jättämistä lepäämään. Välimiesoikeuden päätös saatiin 31.8.2022. Välimiesoikeus hylkäsi osittain LähiTapiolan Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimukset ja vahvisti, että LähiTapiolan Keskustakiinteistöt Ky:lle maksettava korvaus on 19,3 miljoonaa euroa, josta aiemmin sovittu riidaton määrä (3,4 miljoonaa euroa) on muutettu osakkeiksi ja maksettu. Jäljelle jäävä maksettava korvaus kirjataan varaukseksi ja luokitellaan tuomioistuimen vahvistuksen jälkeen uudelleen saneerausvelaksi. LähiTapiolan ja Stockmann AS:n välillä on vireillä Stockmann Oyj Abp: n välimiesmenettelystä erillinen samaa LähiTapiolan korvaussaatavan määrää saneerausmenettelyssä koskeva välimiesmenettely ja erillinen riita-asia Helsingin käräjäoikeudessa. Samaa korvaussaatavan määrää koskien on lisäksi vireillä riita-asia selvittäjän ja LähiTapiolan välillä. Valvoja katsoo, että LähiTapiolan saatava on riitainen siihen saakka, kunnes em. väiteasiat on lainvoimaisesti ratkaistu. Valvoja on ilmoittanut yhtiölle ja Helsingin käräjäoikeudelle, että valvoja ei pyydä käräjäoikeutta muuttamaan saneerausohjelmaa välitystuomion perusteella saatavan ollessa riitainen eikä valvojan käsityksen mukaan LähiTapiolalle siten tule tehdä, yhtiön, valvojan ja Stockmann AS:n virheellisenä pitämän välitystuomion mukaista maksusuoritusta saatavan määrän ollessa riitainen.

Stockmannin Takomotien toimistotilojen vuokranantaja Nordika II SHQ Oy on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella enintään 14,5 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt tämän vaatimuksen sen 1,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. 1,2 miljoonaa euroa muutettiin osakkeiksi ja maksettu maaliskuussa 2022, mutta erotus on edelleen vaatimus. Samassa haastehakemuksessa Nordika II SHQ Oy on nimennyt vastaajiksi myös selvittäjän ja Stockmannin.

Stockmannin Tampereen tavaratalon vuokranantaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 11,9 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt vaatimuksen sen 2,8 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Lisäksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on pannut vireille Helsingin käräjäoikeudessa kaksi kannetta, joista ensimmäisessä vastaajina ovat Stockmann, selvittäjä ja valvoja ja toisessa Stockmann. Kanteissa käräjäoikeudelle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia pyytää oikeutta vahvistamaan, että Fennialle maksettavan vahingonkorvauksen määrä on enintään 12 miljoonaa euroa. 

Myös toinen Tampereen tavaratalon vuokranantajista, Tampereen Seudun Osuuspankki, on pannut Pirkanmaan käräjäoikeudessa vireille kanteen, jossa se vaatii Stockmannilta enintään 20,3 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt Tampereen Seudun Osuuspankin saneerausmenettelyn aikana esittämän (tuolloin enimmäismäärältään 17,7 miljoonan euron) korvausvaatimuksen sen 2,0 miljoonaa euroa ylittävältä osalta.

Stockmannin Tampereen tavaratalon entinen alivuokralainen Pirkanmaan Osuuskauppa on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa se vaatii 5,4 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta muun muassa yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella. Saneerausmenettelyn valvoja on pääosin kiistänyt vaatimuksen. Pirkanmaan Osuuskauppa on myös valittanut saneerausohjelman vahvistamista koskevasta Helsingin käräjäoikeuden 9.2.2021 päivätystä päätöksestä siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että Pirkanmaan Osuuskaupan vahingonkorvaussaatava on saneerausvelkaa eikä yrityssaneerauslain 32 §:n mukaista saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon jälkeen syntynyttä velkaa. Helsingin hovioikeus hylkäsi Pirkanmaan Osuuskaupan valituksen 4.11.2021. Korkein oikeus on myöntänyt Pirkanmaan Osuuskaupalle valitusluvan siltä osin kuin alivuokrasopimuksen irtisanomisesta johtuva vahingonkorvausvaatimus koskee saneerausvelkaa tai saneerausmenettelyn aikana syntynyttä velkaa. Välimiesoikeus hylkäsi päätöksessään 25.5.2022 pääosin Pirkanmaan Osuuskaupan vaatimukset ja velvoitti Stockmannin maksamaan Pirkanmaan Osuuskaupalle vahingonkorvausta 1,5 miljoonaa euroa. Edellä mainittu oikeusjuttu on edelleen vireillä korkeimmassa oikeudessa.

Muiden saneerausohjelmassa mainittujen kiistanalaisten saatavien osalta sovitteluneuvottelut ovat käynnissä, ja joidenkin saatavien osalta on jo päästy sovintoon.