Liiketoiminnan jatkuvuus, riskit ja rahoitustilanne

Rahavarojen kokonaismäärä 31.12.2021 oli 213,8 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan normaalin kausivaihtelun vuoksi määrä pieneni ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja oli 130,8 miljoonaa euroa 31.3.2022. Ensimmäisellä neljänneksellä osa koronapandemiaan liittyvistä valtion pidennetyistä maksuehdoista päättyi Ruotsissa, mikä vaikutti negatiivisesti rahavaroihin. 

Suurin osa Stockmann Oyj Abp:n saneerausohjelman mukaisista toimenpiteistä ja sitoumuksista saatiin päätökseen jo vuoden 2021 aikana. Niistä on lisätietoja vuoden 2021 vuosikertomuksessa.

Stockmannin Riian tavaratalokiinteistön myynti- ja takaisinvuokraussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2021 mutta pantiin täytäntöön tammikuussa 2022. Kiinteistön myynnistä saadut tuotot käytettiin saneerausohjelman mukaisesti täysimääräisesti vakuudellisten saneerausvelkojen takaisinmaksuun. 

Stockmannin Helsingin tavaratalokiinteistön myynti- ja takaisinvuokraussopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2022 mutta pantiin täytäntöön huhtikuussa 2022.  Kiinteistöjen myynnistä saadut tuotot käytettiin saneerausohjelman mukaisesti vakuudellisten saneerausvelkojen ja riidattomien saneerausvelkojen täysimääräiseen takaisinmaksuun huhtikuussa 2022.

Lindex avasi valuuttasuojauslimiittejä syyskuussa 2021 ja on nostanut suojatasot normaalitasolle. Konsernin mahdollisuus järjestää uutta rahoitusta saneerausohjelman toteutuksen aikana on rajallinen. Tämä voi vaikuttaa maksuvalmiuteen ja taloudelliseen asemaan. 

Pitkittynyt koronapandemiatilanne vaikuttaa Stockmannin maksuvalmiuteen, taloudelliseen asemaan ja varojen arvoon. Tuotantoon ja tarjontaan liittyvät riskit voivat syntyä poikkeuksellisista tilanteista, kuten koronapandemian kiihtymisestä tai uudesta epidemiasta, jotka johtavat viranomaisten asettamiin rajoituksiin, kuljetuskapasiteetin puutteesta, lakoista ja poliittisesta epävarmuudesta. 

Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne voi aiheuttaa sekä inflaatiota, joka voi vaikuttaa negatiivisesti myyntiin kuluttajien luottamustason vuoksi, että kohonneita ostohintoja ja käyttökustannuksia. Lisäksi se voi myös aiheuttaa viivästyksiä toimitusketjuissa sekä tuotannon että rahdin haasteiden vuoksi. Johto ja hallitus arvioivat säännöllisesti nykytilanteeseen liittyvät operatiiviset ja strategiset riskit. 

Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi Stockmann poisti venäläistä alkuperää olevat tuotteet myynnistä helmikuussa. Tämän seurauksena Stockmannin valikoimista poistui noin 200 venäläistä tuotetta. Lisäksi Stockmann keskeytti tuotteiden myynnin venäläiselle yhteistyökumppanille Debrussille. Tällä on rajattu vaikutus Stockmann-konserniin.

Ruotsin verohallinto on ottanut kielteisen kannan verotuksessa Stockmannin tytäryhtiö Stockmann Sverige AB:n AB Lindexin osakkeiden kauppaa varten nostaman lainan korkomenojen vähennysoikeuteen vuosina 2013–2019. Ruotsin verohallinto on vastauksessaan katsonut, että Stockmannilla ei ole oikeutta valittaa Euroopan unionin tuomioistuimeen saadakseen evättyjä korkovähennyksiä ja että Euroopan unionin tuomioistuimen 20.1.2021 päivätyllä päätöksellä ei myöskään ole vaikutusta Stockmannin oikeuteen vähentää kyseisiä korkokuluja. Asian käsittely jatkuu muutoksenhakutuomioistuimessa (pörssitiedote 14.5.2021).
Stockmann on maksanut kaikki riidattomat ulkoiset saneerausvelat, mutta yhtiöön kohdistuu edelleen kiistanalaisia vaatimuksia (kuvattu alla). Joulukuun 2021 lopussa kiistanalaisten vaatimusten määrä oli 103 miljoonaa euroa ja liittyi pääasiassa toimitilojen pitkäaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisiin. Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt vaatimukset ja pitää perusteltuna maksaa vuokrat 18 kuukaudelta eikä kaikilta vuokrasopimuksen jäljellä olevilta vuosilta. Valtaosa vaatimuksista ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Stockmann on tehnyt 16,3 miljoonan euron varauksen, joka vastaa yhtiön arviota kiistanalaisten vaatimusten todennäköisestä määrästä. Saneerausmenettelyn velkojilla on oikeus muuntaa 20 prosenttia saatavistaan osakkeiksi ja joukkovelkakirjoiksi sen jälkeen, kun niiden saatavat on vahvistettu.

Stockmannin Tapiolan tavaratalon vuokranantaja LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 43,4 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt saneerausohjelmassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimuksen sen 3,5 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Samassa asiassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on pannut Helsingin käräjäoikeudessa vireille kanteen myös Stockmannia, Stockmann AS:ää sekä selvittäjää ja/tai valvojaa vastaan ja vaatinut asian jättämistä lepäämään. 

Stockmannin Takomotien toimistotilojen vuokranantaja Nordika II SHQ Oy on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella enintään 14,5 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt tämän vaatimuksen sen 1,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. 1,2 miljoonaa euroa on konvertoitu osakkeiksi maaliskuussa 2022, mutta erotus on edelleen vaatimus. Samassa haastehakemuksessa Nordika II SHQ Oy on nimennyt vastaajiksi myös selvittäjän ja Stockmannin.

Stockmannin Tampereen tavaratalon vuokranantaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 11,9 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on saneerausohjelmassa kiistänyt vaatimuksen sen 2,8 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Lisäksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on pannut vireille Helsingin käräjäoikeudessa kaksi kannetta, joista ensimmäisessä vastaajina ovat Stockmann, selvittäjä ja valvoja ja toisessa Stockmann. Kanteissa käräjäoikeudelle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia pyytää oikeutta vahvistamaan, että Fennialle maksettavan vahingonkorvauksen määrä on enintään 12 miljoonaa euroa. 

Myös toinen Tampereen tavaratalon vuokranantajista, Tampereen Seudun Osuuspankki, on pannut Pirkanmaan käräjäoikeudessa vireille kanteen, jossa se vaatii Stockmannilta enintään 20,3 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt Tampereen Seudun Osuuspankin saneerausmenettelyn aikana esittämän (tuolloin enimmäismäärältään 17,7 miljoonan euron) korvausvaatimuksen sen 2,0 miljoonaa euroa ylittävältä osalta.

Stockmannin Tampereen tavaratalon entinen alivuokralainen Pirkanmaan Osuuskauppa on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa se vaatii 5,4 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta muun muassa yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella. Saneerausmenettelyn valvoja on pääosin kiistänyt vaatimuksen. Pirkanmaan Osuuskauppa on myös valittanut saneerausohjelman vahvistamista koskevasta Helsingin käräjäoikeuden 9.2.2021 päivätystä päätöksestä siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että Pirkanmaan Osuuskaupan vahingonkorvaussaatava on saneerausvelkaa eikä yrityssaneerauslain 32 §:n mukaista saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon jälkeen syntynyttä velkaa. Helsingin hovioikeus hylkäsi Pirkanmaan Osuuskaupan valituksen 4.11.2021. Korkein oikeus on myöntänyt Pirkanmaan Osuuskaupalle valitusluvan siltä osin kuin alivuokrasopimuksen irtisanomisesta johtuva vahingonkorvausvaatimus koskee saneerausvelkaa tai saneerausmenettelyn aikana syntynyttä velkaa. 

Muiden saneerausohjelmassa mainittujen kiistanalaisten saatavien osalta sovitteluneuvottelut ovat käynnissä, ja joidenkin saatavien osalta on jo päästy sovintoon.