Liiketoiminnan jatkuvuus, riskit ja rahoitustilanne

Käteisen kokonaismäärä 31.12.2020 oli 152,5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan normaalin kausivaihtelun vuoksi määrä pieneni ensimmäisellä vuosineljänneksellä mutta kasvoi toisella neljänneksellä ja oli vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa 155,6 miljoonaa euroa. Molemmat divisioonat ovat jo toteuttaneet ja toteuttavat myös jatkossa toimia kassa- ja nettokäyttöpääomatilanteen parantamiseksi. Saneerausmenettely aiheutti tavarantoimittajien keskuudessa epävarmuutta, mutta liikesuhteet ovat vähitellen normalisoitumassa. Yhä jatkuvasta koronapandemiatilanteesta johtuvia kustannusrakenteen ja tuotteiden saannin mukauttamistoimenpiteitä on toteutettu vuoden 2020 toiselta vuosineljännekseltä alkaen. Saneerausmenettelyn aikana Stockmann Oyj Abp neuvotteli uudelleen kaikkien tavaratalojen ja toimistotilojen vuokrasopimukset. Siinä yhteydessä vuokrakustannuksia ja myymälöiden kokoja tarkistettiin alaspäin. Nämä toimenpiteet tukevat kassavirtaa vuodesta 2021 alkaen.

Käräjäoikeus hyväksyi saneerausohjelman 9.2.2021. Saneerausohjelma perustuu Stockmannin tavaratalotoiminnan jatkumiseen, Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa sijaitsevien tavaratalokiinteistöjen myyntiin ja takaisin vuokraamiseen sekä Lindexin liiketoiminnan jatkumiseen kiinteänä osana Stockmann-konsernia. Kiinteistöjen myynnistä ja takaisin vuokrauksesta saadut varat käytetään pääsääntöisesti vakuudellisen saneerausvelan takaisinmaksuun 31.12.2022 mennessä.

Saneerausohjelmasta on pyritty tekemään joustava muuttamalla osa vakuudettomista veloista yhtiön osakkeiksi tai leikkaamalla velkoja. Puolet hybridilainasta leikattiin vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, loppuosa muutettiin kesäkuussa 2021 lähes kokonaan osakkeiksi ja osa siitä leikattiin. Lisäksi 20 % muusta riidattomasta saneerausvelasta muutettiin kesäkuussa lähes kokonaisuudessaan osakkeiksi ja osa siitä leikattiin.

Vakuudettoman velan jäljelle jäävälle osalle on laadittu yrityssaneerauslain mukainen takaisinmaksuohjelma. Takaisinmaksu alkaa huhtikuussa 2022. Vakuudettomalla lainanantajalla oli oikeus vaihtaa takaisinmaksuohjelman mukainen maksu yhtiön liikkeeseen laskemaan vakuudelliseen kertalyhenteiseen viiden vuoden joukkovelkakirjalainaan. Konvertoinnit päättyivät heinäkuussa, ja joukkovelkakirjalainan arvo on 66,1 miljoonaa euroa.  (Pörssitiedote 5.7.2021)

Stockmann Oyj Abp on pantannut Stockmann Sverige AB:n (SSAB) osakkeet ja saatavat SSAB:ltä joukkovelkakirjalainan vakuudeksi. Vakuudellisen joukkovelkakirjalainan erilainen maturiteettiprofiili tuo joustoa yhtiölle saneerausohjelman ensimmäisinä vuosina. Ohjelman myötä Stockmann voi korottaa edellä mainittua vakuudellista joukkovelkakirjalainaa 50 miljoonalla eurolla (tap issue). Tätä korotusta voidaan käyttää lyhytaikaisten likviditeettitarpeiden kattamiseen.

Osana saneerausohjelmaa yhtiön A- ja B-osakesarjat yhdistettiin 12.4.2021 niin, että yksi (1) A-osake oikeutti saamaan 1,1 B-sarjan osaketta. Yhdistämisen tarkoituksena on parantaa osakkeen likviditeettiä ja yhtiön kykyä saada rahoitusta markkinoilta.

Konsernilla ei tällä hetkellä ole suojausta valuuttakurssien tai korkojen muutoksista aiheutuvilta riskeiltä. Konsernin kyky järjestää uutta rahoitusta saneerausohjelman toteutuksen aikana on rajallinen. Tämä voi vaikuttaa maksuvalmiuteen ja taloudelliseen asemaan. Vaatimusten täyttämättä jättäminen, kiinteistöjen myynnin ja takaisin vuokraamisen epäonnistuminen ja Stockmann Oyj Abp:n saneerausohjelman mukaisen yrityssaneerausvelan takaisinmaksun epäonnistuminen voivat johtaa saneerausmenettelyn päättämiseen tai konkurssiin.

Pitkittynyt koronapandemiatilanne vaikuttaa Stockmannin maksuvalmiuteen, taloudelliseen asemaan ja varojen arvoon. Tuotantoon ja tarjontaan liittyvät riskit voivat syntyä poikkeuksellisista tilanteista, kuten koronaviruspandemian kiihtymisestä tai uudesta epidemiasta, jotka johtavat viranomaisten asettamiin rajoituksiin, lakoista, poliittisesta epävarmuudesta tai konflikteista, jotka saattavat pysäyttää tavaroiden tuotannon tai toimitukset tai viivästyttää niitä, millä voi olla kielteisiä seurauksia liiketoimintaan. Johto ja hallitus arvioivat säännöllisesti tilanteeseen liittyvät operatiiviset ja strategiset riskit.

Ruotsin verohallinto on ottanut kielteisen kannan verotuksessa Stockmannin tytäryhtiö Stockmann Sverige AB:n AB Lindexin osakkeiden kauppaa varten nostamansa lainan korkomenojen vähennysoikeuteen vuosina 2013–2019. Ruotsin verohallinto on vastauksessaan katsonut, että Stockmannilla ei olisi oikeutta vedota EU:n oikeuteen saadakseen evättyjä korkovähennyksiä ja että myöskään Euroopan unionin tuomioistuimen 20.1.2021 antamalla päätöksellä ei olisi vaikutusta Stockmannin oikeuteen vähentää kyseisiä korkoja. Asian käsittely jatkuu muutoksenhakutuomioistuimessa. (Pörssitiedote 14.5.2021)

Stockmannin Tapiolan tavaratalon vuokranantaja LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 43,4 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt saneerausohjelmassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimuksen sen 3,5 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Samassa asiassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on pannut Helsingin käräjäoikeudessa vireille kanteen myös Stockmannia, Stockmann AS:ää sekä selvittäjää ja/tai valvojaa vastaan ja vaatinut asian jättämistä lepäämään. Lisäksi LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on valittanut saneerausohjelman vahvistamista koskevasta Helsingin käräjäoikeuden 9.2.2021 antamasta päätöksestä hovioikeuteen siltä osin kuin käräjäoikeus on tutkinut Stockmann AS:n tekemän väitteen hylkäämättä sitä ja on osoittanut LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n saattamaan omaa väitettään koskevan asian tutkittavaksi eri prosessissa. Lisäksi Stockmannin Takomotien toimistotilojen vuokranantaja Nordika II SHQ Oy on jättänyt Helsingin käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella enintään 14,5 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt tämän vaatimuksen sen 1,2 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Samassa haastehakemuksessa Nordika II SHQ Oy on nimennyt vastaajiksi myös selvittäjän ja Stockmann AS:n.

Stockmannin Tampereen tavaratalon vuokranantaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö vaatii Stockmannilta enintään 11,9 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn selvittäjä on saneerausohjelmassa kiistänyt vaatimuksen sen 2,8 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Lisäksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on pannut vireille Helsingin käräjäoikeudessa kaksi kannetta, joista ensimmäisessä vastaajina ovat Stockmann, selvittäjä ja valvoja ja toisessa vastaajana on Stockmann AS. Kanteissa käräjäoikeudelle Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia pyytää oikeutta vahvistamaan, että Fennialle maksettavan vahingonkorvauksen määrä on enintään 12 miljoonaa euroa. Myös toinen Tampereen tavaratalon vuokranantajista, Tampereen Seudun Osuuspankki, on pannut Pirkanmaan käräjäoikeudessa vireille kanteen, jossa se vaatii Stockmannilta enintään 20,3 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt Tampereen Seudun Osuuspankin saneerausmenettelyn aikana esittämän (tuolloin enimmäismäärältään 17,7 miljoonan euron) korvausvaatimuksen sen 2,0 miljoonaa euroa ylittävältä osalta.

Edellä mainittujen lisäksi Stockmannin Tampereen tavaratalon entinen alivuokralainen Pirkanmaan Osuuskauppa on aloittanut Stockmannia vastaan välimiesmenettelyn, jossa se vaatii 5,4 miljoonan euron suuruista vahingonkorvausta muun muassa yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin perusteella. Saneerausmenettelyn valvoja on pääosin kiistänyt vaatimuksen. Pirkanmaan Osuuskauppa on myös valittanut saneerausohjelman vahvistamista koskevasta Helsingin käräjäoikeuden 9.2.2021 antamasta päätöksestä siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että Pirkanmaan Osuuskaupan vahingonkorvaussaatava on saneerausvelkaa eikä yrityssaneerauslain 32 §:n mukaista saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon jälkeen syntynyttä velkaa. Myös ECR Finland Investment I Oy, joka on niin kutsutun Kirjatalon omistaja, on valittanut Helsingin käräjäoikeuden 9.2.2021 antamasta saneerausohjelman vahvistamista koskevasta päätöksestä. ECR Finland Investment I Oy on pyytänyt hovioikeutta vahvistamaan, että sen saatava perustuu yrityssaneerauslain 15 §:n mukaiseen sitoumukseen, josta syntyvät saatavat ovat yrityssaneerauslain 32 §:n 1 momentin mukaista saneerausmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen vireilletulon jälkeen syntynyttä velkaa. Toissijaisesti, mikäli hovioikeus katsoisi, että ECR Finland Investment I Oy:n saatava olisi yrityssaneerauslain 3 §:n mukaista saneerausvelkaa, ECR Finland Investment I Oy pyytää, että se olisi joka tapauksessa oikeutettu saamaan saatavastaan maksun yrityssaneerauslain 17 §:n mukaisesta maksukiellosta huolimatta.

Muiden saneerausohjelmassa mainittujen kiistettyjen saatavien osalta sovitteluneuvottelut ovat käynnissä, ja joidenkin saatavien osalta on jo päästy sovintoon. Yrityssaneerausohjelmassa mainitut kiistat, jotka koskivat HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:tä ja Jumbon tavaratalon vuokranantajaa, on ratkaistu.